Melontaa Lago de Nicaragualla

Taas oli onnea matkassa . Granadasta järjestetylle melontareissulle ei ollutkaan muita osallistujia kuin minä, mutta ...matkatoimisto ei perunut retkeä! Ja eikä tässä kaikki-paitsi että minulla oli yksityisopas - niin hän oli vielä tosi mukava! Huumoria riitti ja se oli helppoa, koska Fredder puhui erinomaista englantia. Myös Suomi-yhteys löytyi yllättäen taas. Fredderin englanninopettaja on ollut suomalainen Kaija Tiittanen.(hän on muuten tehnyt erittäin paljon hyvää työtä mm. Granadassa)
Melomaan lähdettiin siis , kun minut oli ensin haettu matkatoimistolta ja olimme saapuneet samaan satamaan, josta lähtivät myös moottoriveneet saarikierrokselle. Olipa mukava päästä pitkästä aikaa melomaan!! Nyt suuntasimme kuitenkin vesille, joille moottoriveneellä ei ollut asiaa.




Vesikasvillisuus peitti täysin veden pinnan monilla erilaisilla kasvilajeilla. Monin paikoin kasvillisuus oli niin tiheää, ettei kajakillakaan päässyt "yli".Lintuja näkyi heti jonkunverran ja jäimme usein katselemaan ja kuuntelemaan niitä. Lintujen valokuvaus oli varsinkin"viidakko-osuudella" täysin mahdotonta. Alkumatkasta maisemaa kutsuttiin Jurassic Parkiksi...


Oli myös valoisampia aukeita, joissa heinikossa näkyi paljonkin lintuja. Myös tässä vieressä oli monien lajien "kalastuspaikka" eli linnut nappasivat vedestä pikkukaloja .


Hiljaisuus oli ihanaa , samoin tyyni ja aurinkoinen sää. Vain lintujen äänet häiritsivät luonnon rauhaa...





Onneksi myös Fredder otti kameraani kuvia, että saatiin ikuistettua tämäkin viidakko-osuus. Kyselinkin tässä vaiheessa, että mitä mun päälle tippuu noista puista ...käärmeitä vai liskoja vai...





Näimme pienen kalastusveneen ja pääsimme tutkimaan päivän saalista. Tässä järven kuuluisin kala, cuapote, jota olimme syöneet viime reissulla saarikierroksen jälkeen.. Hyvää!! Kyselimme paljonko he saavat guapotesta...esim. kuvan kalasta. He sanoivat että noin 60 cordobaa.Kalastajilla oli verkko ,joka heitettiin veteen ympyränmuotoisena.








Parin tunnin melonnan jälkeen alkoi iltapäivä hämärtää. Olimme jättäneet saariston ja tulleet järvelle katselemaan kaupungin siluettia.Auringonlasku oli upea myös vastarannalla, jonne pilvet saivat pinkin värin.

Tulivuori Mombacho näkyi upeasti maisemassa. Tässä vaiheessa läheisyydessämme oli yksi moottorivene ( turistivene ), jonka oppaan Freddie tunnisti jo kaukaa . Hän kertoi, että tämä nainen on kuuluisa oopperalauluistaan. Mietin, että mitähän tuokin tarkoittaa, mutta pian se selvisi. Nainen nousi seisomaan ja alkoi todella laulaa oopperaa siinä auringon laskiessa. Aivan upeaa!!(ps.tuplaklikkaa kuvan päältä niin näet sen näyttöruudun kokoisena).